Sigtuna
Mälaren rannalla Tukholman läänissä sijaitseva Sigtuna on Ruotsin vanhin kaupunki, jonka Erik Segersäll perusti noin vuonna 980. Kaupunki tuhoutui vuonna 1187 tehdyssä hyökkäyksessä, jossa 'pakanat idästä' hyökkäsivät kaupunkiin. Kaupunki elpyi tuhosta muutamassa vuosikymmenessä, toimien 1200-luvun lopulle saakka sekä kuninkaallisena, kirkollisena että kaupallisena keskuksena. Myöhemmin perustettujen Uppsalan ja Tukholman kaupunkien kasvaessa, Sigtuna alkoi menettämään merkitystään. Kolme suurta tulipaloa vaurioittivat kaupunkia vuosina 1648-1666 niin pahoin, että Sigtuna kutistui pieneksi kyläksi. 1800-luvulla kaupungin väkiluku oli alle puolen tuhannen.
Merkittävä kaupungin matkailunähtävyys on nykyisen Sigtunan vanhakaupunki, jonka pääkatu Stora Gatan on kesäaikaan täynnä ihmisiä. Matkailija voi piipahtaa kadun lukuisissa puodeissa, kahviloissa tai ravintoloissa tai kävijä voi tutustua kaupungin muihin historiallisiin nähtävyyksiin.
Pysäköintipaikan löytäminen vanhassa kaupungissa voi olla keskikesällä vaikeaa. Vanhankaupungin kadut on liikenteeltä suljettu, mutta jonkin verran autopaikkoja on mm. rannassa Strandvägen'illä ja kirkon luona Uppsalavägenillä Prästgatan'in risteyksessä . Vanhankaupungin nähtävyyksiin voi alkaa tutustua vaikka kävelemällä rannasta Torggränd'iä ylös Stora Gatan'ille. Torggrändin yläpäässä on pieni tori ja sen laidalla Sigtunan 1700-luvulla rakennettu raatihuone, jota pidetään Ruotsin pienimpänä raatihuoneena. Stora Gatan'in varrella Nicolai Gränd'in kulmassa on toinen nähtävyys Sigtunan museo.
Muita merkittäviä nähtävyyksiä Sigtunassa ovat Pyhän Marian kirkko ja kahden vanhemman kirkon rauniot. Pyhän Olavin kirkon raunio sijaitsee raatihuoneen takaa alkavan Olofsgatanin varrella aivan Pyhän Marian kirkon vieressä. Raatihuoneen takana sen länsipuolella Prästgatan'in toisella puolella 60 metrin päässä on Pyhän Laurin kirkon raunio ja kauempana lännessä Sankt Persgatan'in ja Prästgatan'in risteyksessä on Pyhän Pietarin kirkon raunio. Sigtunassa sijaitsi piispanistuin noin vuosina 1060–1130 ja Pyhän Pietarin kirkko oli silloin piispankirkko. Pyhän Olavin kirkko perustettiin 1100-luvulla ja Pyhän Marian kirkko on vuodelta 1255. Lähistöllä ovat myös mm. vuonna 1638 rakennettu Rosersbergin linna, 1690 luvulla rakennettu Steningen linna ja 1600-luvulta peräisin oleva Venngarnin linna.
Pyhän Laurin kirkon raunion vieressä on riimukivi, jonka osia löytyi kahdesta eri paikasta Sigtunassa. Suurin osa alkuperäisestä kivestä oli erään Storgatan'illa sijaitsevan talon porraskivenä, josta se pelastettiin vuonna 1941. Viimeisimmät osat ovat löytyneet vasta 1990-luvun loppupuolella. (Lähde: Kiven vieressä sijaitseva infotaulu)
Sigtunassa on nykyään noin 7200 asukasta. Ehkä tunnetuin Sigtunassa asunut henkilö on ollut 28.2.1986 murhattu Ruotsin pääministeri Olof Palme.
Sijainti: 59.616904N, 17.722574E , Google-maps
Linkkejä:
Sigtunan kaupungin kotisivut: www.sigtuna.se
Sigtuna i websidan av Stockholms Läns Museum
Sigtuna Wikipediassa (sv)
Sigtuna Wikipediassa (fi)
Sigtunan museo
Maria kyrkan Wikipediassa (sv)
St. Olof Wikipediassa (sv)
St. Lars Wikipediassa (sv)
Riimukivet Wikipediassa (fi)