Omakuva

laihonen.eu

Turun linna

Katso myös albumit Turun Aurajoki iltavalaistuksessa ja Turun tuomiokirkko.

Turun linna

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Turun linnan länsipääty

Eteläinen sivu

Esilinna, eteläinen sivu

Eteläinen sivu

Linnan piha

Päälinnan seinää

Esilinnan itäpäätyä

Esilinnan itäpäätyä

Eteläseinää

Kuvat ©2009 Mikko Laihonen

Kamera: Canon EOS 350D
Objektiivit: Sigma DG 28-300mm / 1:3.5-6.3 ja Canon EF-S 18-55mm / 1:3.5-5.6
Kuvauspäivä: 25.7.2007
Otsakekuva: Muokattu, alkuperäisen tiedot Canon EOS 350D, Sigma DG 28-300mm / 1:3.5-6.3, f=49.0 mm, 1/250 F/10.0, ISO400

Albumin kuvasivut ovat parhaimmillaan katseltavissa näytöillä, joiden pystytarkkuus on vähintään 945 kuvapistettä. Tutustu sivuston käyttöohjeisiin halutessasi käyttää kuva-albumissani olevia kuvia.

Turun linna

Turun linna on yksi merkittävimmistä Suomen linnoista. Se sijaitsee Turussa sataman vieressä Aurajoen suulla. Laivalla Turkuun saapuva matkaaja tuskin voi olla huomaamatta linnaa. Ruotsin kruunu perusti linnan vuonna 1280 hallintolinnaksi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa. Nykyisen suljetun linnamaisen muotonsa se sai 1300-luvun alussa, johon saakka se toimi avoimena leirikastellina. Linna oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan.

Kuningas Kustaa Vaasan nimitettyä poikansa Juhanan Suomen herttuaksi, hän uudisti linnan 1500-luvun puolivälissä renessanssilinnaksi ja se muotoutui suunnilleen nykyiseen mittaansa. Tuolloin päälinnaan rakennettiin yksi uusi kerros ja mm. ylimmän kerroksen juhlasalit sekä kuninkaan ja kuningattaren salit. Linnasta muovautui renssanssipalatsi. Juhana-herttua asui Turun linnassa vuosina 1556 - 1563. Tuo aika merkitsikin renessanssin loistoaikaa Suomessa. Linnassa vietettiin loistokkaita juhlia ja se työllisti noin 600 ihmistä. Myöhemmin Juhana-herttuasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III.

1600-luvulla esilinnaa käytettiin enimmäkseen maaherran virka-asuntona. Vuonna 1637 Suomen alueen hallinnonhoitajaksi ja Suomen kenraalikuvernööriksi nimitettiin kreivi Pietari Brahe, jonka tehtävänä oli järjestää sotaväki ja hoitaa alueen oikeuslaitos ja verotus. Hän asui yhdessä puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin kanssa hallintokautensa aikana esilinnassa. Pietari Brahen aikaa kutsutaan onnelliseksi ajaksi, josta on jäänyt elämään sanonta 'kreivin aikaan'. Hän perusti Suomeen useita uusia kaupunkeja, vuonna 1640 Suomen ensimmäisen yliopiston Turun Akatemian, järjesti postilaitoksen ja paransi tieverkkoa.

1600-luvun jälkeen linnaa on käytetty varastona ja vankilana ja 1800-luvun lopulta saakka linna on toiminut Turun kaupungin museona. Linna vaurioitui pommituksessa vuonna 1941 pahoin ja pian sodan jälkeen aloitetut laajat restaurointityöt saatiin päätökseen vasta vuonna 1961. Linnaa on myöhemminkin korjattu runsaasti, päälinnaa viimeksi vuosina 1987-1993.

Linna on yleisölle avoinna ympäri vuoden.


Näytä Turun linna suuremmalla kartalla

Sijainti: 60.435132N ,22.228847E , Google-maps

Linkkejä:
Museovirasto, Turun linna
Turun linnan kotisivu
Turun linna Wikipediassa (fi)
Turun museokeskus
Rakennusperintömme: Suomen keskiaikaiset linnat

 

Tietoja sivustosta | Sivukartta | Käyttöehdot ja tietosuoja | Yhteystiedot | ©2009-2017 Mikko Laihonen 14.03.2017

28.12.2014