Turun tuomiokirkko - Suomen kansallispyhättö
Turkuun nykyisen tuomiokirkon ympärille kehittyi 1200-luvulla vilkas kauppapaikka. Aiempi kaupan keskus sijaitsi myös Aurajoen rannalla, pari kilometriä tuomiokirkosta ylävirtaan päin, Koroisissa, jossa oli myös piispanistuin. Suomen hiippakunnan pääkirkko päätettiin kuitenkin siirtää uuteen paikkaan Unikankareelle. Uusi kivinen kirkko rakennettiin 1200-luvun lopulla ja vihittiin käyttöön vuonna 1300.
Tämä Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille omistettu kirkko oli alunperin nykyistä pienempi ja sitä laajennettiin keskiajalta aina uuden ajan alkuun 1400-luvulle saakka, jolloin rakennettiin mm. keskiaikainen kuori goottilaistyylisine pilareineen ja lukuisia kappeleita kirkkosalin molemmille sivuille. Kappeleihin sijoitettiin alttareita, jotka oli omistettu pyhimyksille. Keskiajan lopulla alttareita oli 42. Myöhemmin monista kappeleista on tullut hautakuoria. Lopullisen korkeutensa kirkkosali sai myös 1400-luvun loppupuolella, jolloin holvikaaaria korotettiin 24 metrin korkeuteen.
Turun palo vuonna 1827 tuhosi lähes koko kaupungin ja myös tuomiokirkon sisusta ja torni vaurioituivat pahoin. Palon jälkeen torni rakennettiin uudelleen nykyiseen 101 metrin korkeuteensa. Tuomiokirkon torni on yksi Turun tunnusmerkeistä. !830-luvulta ovat peräisin myös kirkkoon C.L. Engelin suunnittelemat saarnatuoli ja alttarirakennelmat sekä ruotsalaisen Fredrik Westin maalaama alttaritaulu.
Kirkkoon on haudattu merkkihenkilöitä aina vuoteen 1784 saakka. Näistä mainittakoon mm. piispat Hemming, Maunu II Tavast, Olavi Maununpoika, Konraz Bitz ja Maunu III Särkilahti, Isak Rothovius ja kolme Gezeliusta. Näyttävimpiä hautamuistomerkkejä ovat kirkon sivukuoreihin haudattujen kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi ja hakkapeliittain johtajan Torsten Stålhandsken sekä marsalkkojen Åke Tott'n ja Evert Horn'in hautamuistomerkit.
Turun tuomiokirkossa on Suomen ainoa todellinen katedraaliakustiikka. Kirkon 81-äänikertaiset pääurut ja Tarkk'ampuja kappelin urut ovat vuodelta 1980 ja kuoriurut vuodelta 1973. Ne on suunnitellut ja valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen. Kirkossa on myös pieni urkupositiivi vuodelta 1959. Osa pääurkujen pillistöstä on sijoitettu pääalttaritaulun taakse.
Turun tuomiokirkon kello 12:n kellojen lyönnit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi radion kautta. Kello 12:n lyönnit ovat soineet YLE:n Radio 1:n kanavalla 19.6.1944 alkaen päivittäin. Vuonna 2006 YLE tallensi kellojen soiton uudelleen, koska niiden sointi oli todellisuudessa merkittävästi erilainen kuin aiemmassa tallenteessa.
Kirkko on yleisölle avoin ja sitä käytetään myös normaaliin kirkolliseen toimintaan. Nykyisin kirkon etelälehterillä toimii kirkkomuseo, jossa on esillä nykypäiviin säilynyttä kirkon historiallista esineistöä. Autoileva matkailija voi löytää pysäköintipaikan läheisten sivukatujen varsilta, mutta yrittää kannattaa varsinkin ilta-aikaan Tuomiokirkkotorin laidasta, kirkon eteläpuolelta - ajo Hämeenkadulta Akatemiankadun kautta. Ajo Uudenmaankadulta on estetty.
Näytä Turun tuomiokirkko suuremmalla kartalla
Sijainti: 60.452442N , 22.277992E , Google-maps
Linkkejä:
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Turun tuomiokirkon sivut
Esite: Turun Tuomiokirkko (pdf)
Turun tuomiokirkko Wikipediassa (fi)
Turun tuomiokirkko Pauli Kruhse'n historiasivuilla (http://www.histdoc.net/)