Autismin ominaispiirteitä
Artikkelin lähteinä
on käytetty Opetushallituksen julkaisua 'Autististen
lasten opettaminen', toim. Pirkko Virtanen,
Opetushallitus, ISBN 952-13-0907-5; ja Autismi- ja
Aspergerliiton webbi-sivuilla julkaistuja tietoja sekä
kirjoittajan henkilökohtaisia havaintoja ja kokemuksia
autistisista henkilöistä.
Katso myös Autismi- ja Aspergerliitto
Puuttuva tai poikkeva sosiaalinen vuorovaikutus
Sosiaaliset vuorovaikutustaidot saattavat poiketa eri yksilöiden
kesken huomattavasti vaihdellen lähes normaalista
huomattavasti poikkeavaan. Autistisen henkilön on vaikea
ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja
mielenliikkeitä, joita ohjaa ajatus, tahto ja tunne.
Autistinen henkilö ei useinkaan ymmärrä toisen
henkilön eikä omiakaan tunteita, jolloin hän ei pysty
ennakolta eikä välttämättä jälkeenpäinkään
huomioimaan, että jotkin asiat voivat olla
epämiellyttäviä toiselle henkilölle tai autistiselle
itselleen. Omista epämiellyttävistä tai
miellyttävistä tunteistaan autisti kuitenkin yleensä
oppii, mutta toiselle aiheuttamistaan hän ei
välttämättä opi, jolloin hyvien ja huonojen
käyttäytymistapojen eron ja sosiaalisten sääntöjen
opettaminen voi olla työlästä. Autistinen henkilö ei
ymmärrä sosiaalisia sääntöjä ja sopimuksia ja sen
takia hän toimii omaehtoisesti osaamatta huomioida
kunkin tilanteen vaatimuksia. Hän ei ymmärrä toisen
henkilön käyttäytymistä ja se saattaa autistisesta
henkilöstä tuntua hänen tahtonsa vastaiselta ja
ärsyttävältä synnyttäen autistisessa henkilössä
aggresiivista käyttäytymistä. Kielellisen kehityksen
puuteiden takia hän ei ymmärrä riittävästi kielen
merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Näiden eriasteisina esiintyvien sosiaalisten
vu28.12.2014
käyttäytyminen on erilaista eri yksilöillä ja tämän
perusteella autistiset henkilöt voidaan jakaa kolmeen
ryhmään: Eristäytyjät, Passiiviset sekä Aktiiviset
ja erikoisella tavalla käyttäytyvät. Ensinmainitut,
joihin noin puolet kaikista autisteista kuuluvat,
tarvitsevat kaiken aikaa toisen henkilön huolenpitoa ja
ohjausta. Passiiviset ovat edellisiä kyvykkäämpiä,
sopeutuvampia ja oppimiskykyisempiä, kunhan heidän
yksilölliset ominaisuutensa on huomioitu riittävästi
heidän elinympäristössään. Aktiiviset ja erikoisella
tavalla käyttäytyvät ovat toiminnoissaan lähempänä
"normaalia" henkilöä eikä heitä aina edes
tunnisteta autistiseksi. Heillä on kuitenkin erilaisia
vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja
kommunikoinnissa.
Puuttuva tai poikkeva kielellinen ja ei-kielellinen kehitys
Noin puolet
autistisista henkilöistä ei opi puhekieltä lainkaan ja
toisella puolikkaalla autisteista on vaikeuksia
ymmärtää, tuottaa ja käyttää puhekieltä oikein.
Autistin kielelliset vaikeudet muistuttavat dysfasiaan
liittyviä ongelmia. Dysfaattinen henkilö ymmärtää
autistista henkilöä helpommin sosiaalisen viestin
kommunikoinnissa. Autistinen henkilö ei ymmärrä miksi,
miten ja milloin kieltä tulisi käyttää.
Kielellisen
kehityksen vaikeudet näkyvät usien jo
varhaislapsuudessa puheen viivästymisenä, hitaana
puheen oppimisena, mutta joskus myös liian nopeana
oppimisena. Jokeltelu saattaa olla erikoista. Autistisen
henkilön oppima kieli voi jäädä tasolle, jolla hän
voi ilmaista vain hyvin konkreettisia asioita ja
ehdottoman sanatarkasti sanojen merkitystä noudattaen.
Sanavalinnat ovat vivahteettomia ja usein abstraktien
käsitteiden käyttö on täysin mahdotonta. Esim.
sanojen "edessä", "takana",
"välissä", "ylhäällä"
ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia, vaikka esineitä
tarkoittavien sanojen kanssa ei olisi mitään ongelmia.
Jos osoitat kädelläsi taivaalla lentävää
lentokonetta ja sanot "Katso tuonne",
autistinen henkilö saattaa katsella hämillisenä
ympärilleen vilkaisemattakaan taivaalle, mutta kun sanot
hänelle "Katso lentokone" hän katsahtaa oitis
taivaalle etsien lentokonetta katseellaan. Samoin värien
ilmaisu ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa: Jos
pöydällä on erilaisia ja erivärisiä tavaroita ja
autistista henkilöä pyydetään ottamaan siitä
punaiset esineet, hän ei ehkä ymmärrä annettua
tehtävää. Kun hänen käsketään ottaa pöydältä
"punainen purkki" ja "punainen
pallo", hän voi suoriutua annetusta tehtävästä
vaivatta, vaikka pöydällä olisi muunkin värisiä
purkkeja ja palloja. Lauseet voivat olla rakenteeltaan
töksähteleviä peräkkäisiä sanoja perusmuodossa tai
ne voivat olla ulkoa opittuja täysin oikein
muodostettuja rakenteeltaan ja sanojen taivutuksineen.
Vaikka lauseet saattavat näyttää oikein muodostetuilta
ja merkityksellisiltä, autistinen henkilö ei
siltikään välttämättä ymmärrä sen sisältöä.
Hän on voinut oppia yhdistämään tämän tietyn sanan
tai kokonaisen lauseen tiettyyn tilanteeseen, jossa hän
voi käyttää sitä, mutta ei siltikään täysin
ymmärrä lauseen merkitystä ja sen käyttö saattaa
toisessa tilanteessa olla toisista henkilöistä
ärsyttävää tai huvittavaa.
Vaikka monilla
autisteilla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhuttua
kieltä, heillä voi olla kyky ymmärtää ja tuottaa
visuaalista kieltä. Kuvat ovat autistisille henkilöille
usein tärkeitä. He voivat osoittaa kiinnostuksen
kohteensa kuvien avulla ja usein autisteilla on myös
hyvä visuaalinen muisti. Kuvat ja symbolit voivat toimia
kommunikointivälineenä. Myös kirjoitettu sanallinen
kieli voi autistiselle henkilölle olla visuaalinen kieli
- hän ei ehkä osaa muodostaa sanoja kirjain
kirjaimelta, mutta hän oppii sanojen muodon ja
yhdistämään sen johonkin merkitykseen, jolloin sanoja
voidaan käyttää kuvan tavoin. Joillakin tämä voi
olla niin rajoittunutta, että hän ymmärtää sanan
vain, kun se on kirjoitettu isoin kirjaimin, mutta hän
ei ymmärrä samaa sanaa pikku kirjaimin kirjoitettuna.
Toisilla autistisilla henkilöillä ei ole ongelmia
ymmärtää sanaa vaikka kirjainten koko ja muoto
vaihtelisi kesken sanan.
Rajoittunut toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen
Lapsen käyttäytyminen usein jo paljastaa hänen
autistisuutensa tai ainakin hänen käyttäytymisessään
saatetaan havaita autistisia piirteitä. Tällaisia
ominaispiirteitä ovat samojen liikekaavojen toistaminen,
tarve ja pyrkimys pitää ympäröivät olosuhteet samana
tai heillä on monimutkaisia rituaaleja, joita he
toistavat säännönmukaisesti. Tällaisia ovat esim.
pakonomainen tarve pukea vaatteet tietyssä
järjestyksessä tai tehdä aina jotain tiettyä asiaa
ennen jonkin toisen asian tekemistä vaikka näillä
tekemisillä ei asiana tunnu olevan mitään yhteyttä
toistensa kanssa. He voivat asetella tavaroita riviin,
saada kiukunpurkauksia mitättömistä asioista tai he
voivat itkeä tai nauraa ilman selvää syytä.
Vaikka autistisen
henkilön käyttäytyminen saattaa näyttää
jäsentymättömältä ja kaaottiselta, ne voivat olla
heidän itsensä näkökulmasta katsoen järkeviä ja
tarkoituksenmukaisia. Ymmärtääkseen autistisen
henkilön käyttäytymistä tulkitsijan on tunnettava
autismin perusolemus ja pystyttävä asettumaan
autistisen henkilön asemaan. Koska jokainen autisti on
erilainen yksilö on tulkitsijan kyettävä myös
tunnistamaan autististen henkilöiden ominaisuuksien
yksilölliset erot. Ilman riittävää ominaisuuksien
tuntemusta käyttäytyminen ja käyttäytymisongelmat
tulkitaan väärin.Tyypillisesti tämä ilmenee siitä,
että jotkut ihmiset saattavat pitää omituisesti
käyttäytyvää autistista lasta vain huonosti
kasvatettuna eivätkä pidä hänen käyttäytymistään
seurauksena neurologisista ongelmista kuten on asian
todellinen laita.
Poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin
Varhaislapsuudessa
autistisilla lapsilla epäillään näkö- tai
kuulovammaa. Näitä vammoja yleisempää on kuitenkin
se, että lapsella on muuntuneita aistitoimintoja.
Poikkeavuudet voivat olla yhteen, useampaan tai kaikkiiin
aisteihin liittyviä ja ne voivat eri yksilöillö olla
erilaisia ja niiden vaikutukset voivat olla yksilön ja
hänen ympäristönsä väliseen vuorovaikutukseen
eriasteisia.
Aistien toiminta
voidaan jakaa kolmeen luokkaan:
- Aistikanava on
liian avoin. Aivoihin tulvii liikaa viestejä
eikä aivojen käsittelykyky ole riittävä.
- Aistikanava
toimii poikkeavasti ja vääristää
informaatiota.
- Aistikanava
toimii puutteellisesti. Aivoihin tulee liian
vähän viestejä ja aivojen aktivaatiotaso
laskee.
Liian avoin
aistikanava aiheuttaa yliherkkyyttä, joka voi ilmetä
esim. kosketuksen välttelemisenä, joidenkien ruokien
maku tai haju ei miellytä, lapsi kokee jotkin äänet
epämiellyttäviksi ja lapsella saattaa olla hyvä
näkömuisti.
Poikkeavasti
ja informaatiota vääristävä aistitoiminto voi ilmetä
eri aistien kohdalla esim. raapimisena olematonta
kutinaa, hyperventilaationa, oman hengityksensä
kuuntelemisena, kielen imeskelynä ja silmien paineluna.
Puutteellinen
aistitoiminto puolestaan voi ilmetä alentuneena
kiputuntona, haistelemisena, esineiden paukuttelemisena,
sopimattomien esineiden tai aineiden syömisenä
jaitsensä keinuttelemisena.
Aistitoimintojen
poikkeavuudet voivat myös vaihdella eri ajanjaksojen
kuluessa.