Omakuva

laihonen.eu

Autismin ominaispiirteitä

Artikkelin lähteinä on käytetty Opetushallituksen julkaisua 'Autististen lasten opettaminen', toim. Pirkko Virtanen, Opetushallitus, ISBN 952-13-0907-5; ja Autismi- ja Aspergerliiton webbi-sivuilla julkaistuja tietoja sekä kirjoittajan henkilökohtaisia havaintoja ja kokemuksia autistisista henkilöistä.

Katso myös Autismi- ja Aspergerliitto

Puuttuva tai poikkeva sosiaalinen vuorovaikutus

Sosiaaliset vuorovaikutustaidot saattavat poiketa eri yksilöiden kesken huomattavasti vaihdellen lähes normaalista huomattavasti poikkeavaan. Autistisen henkilön on vaikea ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja mielenliikkeitä, joita ohjaa ajatus, tahto ja tunne. Autistinen henkilö ei useinkaan ymmärrä toisen henkilön eikä omiakaan tunteita, jolloin hän ei pysty ennakolta eikä välttämättä jälkeenpäinkään huomioimaan, että jotkin asiat voivat olla epämiellyttäviä toiselle henkilölle tai autistiselle itselleen. Omista epämiellyttävistä tai miellyttävistä tunteistaan autisti kuitenkin yleensä oppii, mutta toiselle aiheuttamistaan hän ei välttämättä opi, jolloin hyvien ja huonojen käyttäytymistapojen eron ja sosiaalisten sääntöjen opettaminen voi olla työlästä. Autistinen henkilö ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä ja sopimuksia ja sen takia hän toimii omaehtoisesti osaamatta huomioida kunkin tilanteen vaatimuksia. Hän ei ymmärrä toisen henkilön käyttäytymistä ja se saattaa autistisesta henkilöstä tuntua hänen tahtonsa vastaiselta ja ärsyttävältä synnyttäen autistisessa henkilössä aggresiivista käyttäytymistä. Kielellisen kehityksen puuteiden takia hän ei ymmärrä riittävästi kielen merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Näiden eriasteisina esiintyvien sosiaalisten vu28.12.2014 käyttäytyminen on erilaista eri yksilöillä ja tämän perusteella autistiset henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Eristäytyjät, Passiiviset sekä Aktiiviset ja erikoisella tavalla käyttäytyvät. Ensinmainitut, joihin noin puolet kaikista autisteista kuuluvat, tarvitsevat kaiken aikaa toisen henkilön huolenpitoa ja ohjausta. Passiiviset ovat edellisiä kyvykkäämpiä, sopeutuvampia ja oppimiskykyisempiä, kunhan heidän yksilölliset ominaisuutensa on huomioitu riittävästi heidän elinympäristössään. Aktiiviset ja erikoisella tavalla käyttäytyvät ovat toiminnoissaan lähempänä "normaalia" henkilöä eikä heitä aina edes tunnisteta autistiseksi. Heillä on kuitenkin erilaisia vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa.

Puuttuva tai poikkeva kielellinen ja ei-kielellinen kehitys

Noin puolet autistisista henkilöistä ei opi puhekieltä lainkaan ja toisella puolikkaalla autisteista on vaikeuksia ymmärtää, tuottaa ja käyttää puhekieltä oikein. Autistin kielelliset vaikeudet muistuttavat dysfasiaan liittyviä ongelmia. Dysfaattinen henkilö ymmärtää autistista henkilöä helpommin sosiaalisen viestin kommunikoinnissa. Autistinen henkilö ei ymmärrä miksi, miten ja milloin kieltä tulisi käyttää.

Kielellisen kehityksen vaikeudet näkyvät usien jo varhaislapsuudessa puheen viivästymisenä, hitaana puheen oppimisena, mutta joskus myös liian nopeana oppimisena. Jokeltelu saattaa olla erikoista. Autistisen henkilön oppima kieli voi jäädä tasolle, jolla hän voi ilmaista vain hyvin konkreettisia asioita ja ehdottoman sanatarkasti sanojen merkitystä noudattaen. Sanavalinnat ovat vivahteettomia ja usein abstraktien käsitteiden käyttö on täysin mahdotonta. Esim. sanojen "edessä", "takana", "välissä", "ylhäällä" ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia, vaikka esineitä tarkoittavien sanojen kanssa ei olisi mitään ongelmia. Jos osoitat kädelläsi taivaalla lentävää lentokonetta ja sanot "Katso tuonne", autistinen henkilö saattaa katsella hämillisenä ympärilleen vilkaisemattakaan taivaalle, mutta kun sanot hänelle "Katso lentokone" hän katsahtaa oitis taivaalle etsien lentokonetta katseellaan. Samoin värien ilmaisu ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa: Jos pöydällä on erilaisia ja erivärisiä tavaroita ja autistista henkilöä pyydetään ottamaan siitä punaiset esineet, hän ei ehkä ymmärrä annettua tehtävää. Kun hänen käsketään ottaa pöydältä "punainen purkki" ja "punainen pallo", hän voi suoriutua annetusta tehtävästä vaivatta, vaikka pöydällä olisi muunkin värisiä purkkeja ja palloja. Lauseet voivat olla rakenteeltaan töksähteleviä peräkkäisiä sanoja perusmuodossa tai ne voivat olla ulkoa opittuja täysin oikein muodostettuja rakenteeltaan ja sanojen taivutuksineen. Vaikka lauseet saattavat näyttää oikein muodostetuilta ja merkityksellisiltä, autistinen henkilö ei siltikään välttämättä ymmärrä sen sisältöä. Hän on voinut oppia yhdistämään tämän tietyn sanan tai kokonaisen lauseen tiettyyn tilanteeseen, jossa hän voi käyttää sitä, mutta ei siltikään täysin ymmärrä lauseen merkitystä ja sen käyttö saattaa toisessa tilanteessa olla toisista henkilöistä ärsyttävää tai huvittavaa.

Vaikka monilla autisteilla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä, heillä voi olla kyky ymmärtää ja tuottaa visuaalista kieltä. Kuvat ovat autistisille henkilöille usein tärkeitä. He voivat osoittaa kiinnostuksen kohteensa kuvien avulla ja usein autisteilla on myös hyvä visuaalinen muisti. Kuvat ja symbolit voivat toimia kommunikointivälineenä. Myös kirjoitettu sanallinen kieli voi autistiselle henkilölle olla visuaalinen kieli - hän ei ehkä osaa muodostaa sanoja kirjain kirjaimelta, mutta hän oppii sanojen muodon ja yhdistämään sen johonkin merkitykseen, jolloin sanoja voidaan käyttää kuvan tavoin. Joillakin tämä voi olla niin rajoittunutta, että hän ymmärtää sanan vain, kun se on kirjoitettu isoin kirjaimin, mutta hän ei ymmärrä samaa sanaa pikku kirjaimin kirjoitettuna. Toisilla autistisilla henkilöillä ei ole ongelmia ymmärtää sanaa vaikka kirjainten koko ja muoto vaihtelisi kesken sanan.

Rajoittunut toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen

Lapsen käyttäytyminen usein jo paljastaa hänen autistisuutensa tai ainakin hänen käyttäytymisessään saatetaan havaita autistisia piirteitä. Tällaisia ominaispiirteitä ovat samojen liikekaavojen toistaminen, tarve ja pyrkimys pitää ympäröivät olosuhteet samana tai heillä on monimutkaisia rituaaleja, joita he toistavat säännönmukaisesti. Tällaisia ovat esim. pakonomainen tarve pukea vaatteet tietyssä järjestyksessä tai tehdä aina jotain tiettyä asiaa ennen jonkin toisen asian tekemistä vaikka näillä tekemisillä ei asiana tunnu olevan mitään yhteyttä toistensa kanssa. He voivat asetella tavaroita riviin, saada kiukunpurkauksia mitättömistä asioista tai he voivat itkeä tai nauraa ilman selvää syytä.

Vaikka autistisen henkilön käyttäytyminen saattaa näyttää jäsentymättömältä ja kaaottiselta, ne voivat olla heidän itsensä näkökulmasta katsoen järkeviä ja tarkoituksenmukaisia. Ymmärtääkseen autistisen henkilön käyttäytymistä tulkitsijan on tunnettava autismin perusolemus ja pystyttävä asettumaan autistisen henkilön asemaan. Koska jokainen autisti on erilainen yksilö on tulkitsijan kyettävä myös tunnistamaan autististen henkilöiden ominaisuuksien yksilölliset erot. Ilman riittävää ominaisuuksien tuntemusta käyttäytyminen ja käyttäytymisongelmat tulkitaan väärin.Tyypillisesti tämä ilmenee siitä, että jotkut ihmiset saattavat pitää omituisesti käyttäytyvää autistista lasta vain huonosti kasvatettuna eivätkä pidä hänen käyttäytymistään seurauksena neurologisista ongelmista kuten on asian todellinen laita.

Poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin

Varhaislapsuudessa autistisilla lapsilla epäillään näkö- tai kuulovammaa. Näitä vammoja yleisempää on kuitenkin se, että lapsella on muuntuneita aistitoimintoja. Poikkeavuudet voivat olla yhteen, useampaan tai kaikkiiin aisteihin liittyviä ja ne voivat eri yksilöillö olla erilaisia ja niiden vaikutukset voivat olla yksilön ja hänen ympäristönsä väliseen vuorovaikutukseen eriasteisia.

Aistien toiminta voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

  1. Aistikanava on liian avoin. Aivoihin tulvii liikaa viestejä eikä aivojen käsittelykyky ole riittävä.
  2. Aistikanava toimii poikkeavasti ja vääristää informaatiota.
  3. Aistikanava toimii puutteellisesti. Aivoihin tulee liian vähän viestejä ja aivojen aktivaatiotaso laskee.

Liian avoin aistikanava aiheuttaa yliherkkyyttä, joka voi ilmetä esim. kosketuksen välttelemisenä, joidenkien ruokien maku tai haju ei miellytä, lapsi kokee jotkin äänet epämiellyttäviksi ja lapsella saattaa olla hyvä näkömuisti.

Poikkeavasti ja informaatiota vääristävä aistitoiminto voi ilmetä eri aistien kohdalla esim. raapimisena olematonta kutinaa, hyperventilaationa, oman hengityksensä kuuntelemisena, kielen imeskelynä ja silmien paineluna.

Puutteellinen aistitoiminto puolestaan voi ilmetä alentuneena kiputuntona, haistelemisena, esineiden paukuttelemisena, sopimattomien esineiden tai aineiden syömisenä jaitsensä keinuttelemisena.

Aistitoimintojen poikkeavuudet voivat myös vaihdella eri ajanjaksojen kuluessa.

 


Uusia päivityksiä

14.3.2017: Sukuseuraluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu. Mitkä tiedot ovat muuttuneet ja miten, sen löydät päivityshistoriasta.

14.3.2017: Sukututkimusyhdistystenluettelo kotisivuosoitteineen on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Yksityishenkilöiden koti- ja sukusivuluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Kuva-albumiin on lisätty uutena Salon Perniössä sijaitsevan Kalliolaakson linnaa esittelevät kuvat

 

Aikaisemmat päivykset tästä

Kokoelma hyödyllisiä, tarpeettomia, mielenkiintoisia tai muuten vain hankittuja linkkejä eri aihepiirrettäin koottuna. Uusimpina 'Yksityishenkilöiden sukusivut', 'Kunnat ja kaupungit' sekä 'Hupia ja huumoria'-osasto - Lue lisää...

Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja kehitykseen. - Lue lisää...

Olen harrastanut sukuni tutkimista jo yli 30 vuotta. - Lue lisää...


Tietoja sivustosta | Sivukartta | Käyttöehdot ja tietosuoja | Yhteystiedot | Copyright © 2017 Mikko Laihonen 14.03.2017