laihonen.eu

Tämä sivu ei ole minkään viranomaisen eikä julkisyhteisön ylläpitämä. Sivu voi sisältää kuitenkin linkkejä myös viranomaisten ja yleishyödyllisten yhteisöjen omille Internet-sivuille - ne aukeavat erilliseen ikkunaan. On suotavaa, että lukija tarkistaa tarvitsemansa tiedot myös virallisista lähteistä. Vastuu näiden tietojen käyttämisestä ja sen seurauksista jää kullekin lukijalle itselleen.

Autisti ja asevelvollisuus

Kutsunnat ja asevelvollisuudesta vapauttaminen

Asevelvollisuusasiat koskettavat Suomessa myös autistisia mieshenkilöitä. Asevelvollisuuslain 15.9.1950/452 1§ mukaan isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi jokainen Suomen mies on asevelvollinen. Koska kuitenkin useimmat autistiset henkilöt eivät pysty normaaliin varusmiespalvelukseen tulee heidän kohdallaan useimmiten kyseeseen asevelvollisuudesta vapauttaminen. Asevelvollisuuslain 12§ mukaan asevelvollinen voidaan palveluskelpoisuuden määrittämistä varten määrätä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastukseen ja tutkimukseen hänen terveydentilansa toteamiseksi. Jos asevelvollisella kutsunnassa tai muuten suoritetussa tarkastuksessa havaitaan sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai kehitysvammaisuus, että häntä ei voida käyttää palvelukseen, hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

Palveluskelpoisuuden toteamista varten asevelvollinen, myös autistinen henkilö, on velvoitettu osallistumaan kutsuntoihin täytettyään 18 vuotta (Asevelvollisuuslaki 5. luku 23§) ja kutsunnanalaisen on henkilökohtaisesti saavuttava kutsuntapaikkaan, jollei hänellä ole laillista estettä tai jollei hän ole erikseen laissa tarkoitetuissa tapauksissa asettanut asiamiestä puolestaan.(24§ 2 momentti)

Asiamiehen saa asettaa kutsunnanalainen:

1) joka asuu tai toimensa, ammattinsa tai opiskelunsa vuoksi oleskelee ulkomailla taikka muuten on estynyt saapumasta kutsuntaan, jos hän lääkärintodistuksella, jonka ulkomailla olevan osalta on oltava Suomen lähetystön tai konsulinviraston hyväksymä, näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava; tai

2) joka lääkärintodistuksella näyttää, että hänet on 12 §:ssä mainituilla perusteilla (vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai kehitysvammaisuus) kokonaan vapautettava asevelvollisuuden suorittamisesta.

Lääkärilausunnon perusteella asevelvollinen voidaan erillisestä anomuksesta myös vapauttaa kutsunnoista. Anomus on tehtävä riittävän ajoissa kutsuntalautakunnalle. Anomuksen tekeminen ei vapauta asevelvollista kutsuntoihin osallistumisesta, vaan vapautuksen saamisesta on saatava kirjallinen päätös. Vapauttavasta päätöksestä huolimatta asevelvollisella on halutessaan oikeus osallistua kutsuntatilaisuuteen.

Milloin sotilasläänin esikunta pitää sitä tarpeellisena, on tässä tarkoitettu kutsunnanalainen kuitenkin velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Erityisestä syystä voidaan 2) kohdassa tarkoitettu kutsunnanalainen vapauttaa lääkärintodistuksen perusteella asevelvollisuuden suorittamisesta, vaikkei häntä olisikaan asiamies edustamassa.

Lisätietoja löytyy puolustusvoimain verkkosivulta: www.mil.fi

Asevelvollista koskevien tietojen luovutus asevelvollisrekisteriä varten

Asevelvollisuuslaki määrittelee myös säännöksiä asevelvollista koskevien tietojen luovuttamisesta. Asevelvollisten kutsunnan toimittamista, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä sekä liikekannallepanoon ja poikkeusolojen toimintaan varautumista varten pidetään asevelvollisrekisteriä, joka koostuu niistä asevelvollisia koskevista tiedoista, joita pääesikunta saa väestörekisterikeskukselta ja muilta 42 c §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja joita se siirtää sotilasläänien esikuntien käyttöön ja edelleen joukko-osastoille siirrettäviksi. Rekisteriä täydennetään asevelvollisilta ja viranomaisilta saatavilla tiedoilla kutsunnan toimittamisen yhteydessä, asevelvollisen palveluksen aikana ja valvonnan yhteydessä. (Asevelvollisuuslaki 9a luku 42a§)

Rekisterinpitäjällä on 42c§ mukaan oikeus asevelvollisrekisteriä varten salassapitosäännösten estämättä saada:

1) kutsunnanalaisen ennakkoterveystarkastuksen toimittavalta terveyskeskukselta ja lääkäriltä lausunto kutsunnanalaisen terveydentilasta palveluskelpoisuuden määrittämistä varten;

2) sosiaaliviranomaisilta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedoilla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä;

3) poliisiviranomaisilta tietoja asevelvollisen olinpaikasta tämän sijoittelua ja valvontaa varten sekä poliisin asevelvolliseen kohdistamista, rikkomuksesta tai rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sijoittelun tai palveluksen järjestämisen kannalta; sekä

4) väestökirjaviranomaisilta, vankilaviranomaisilta ja viralliselta syyttäjältä tietoja siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Rekisterinpitäjällä on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä tarvittaessa saada muiltakin valtion ja kunnallisilta viranomaisilta asevelvollisia koskevia tietoja, joilla on merkitystä suunniteltaessa ja järjestettäessä asevelvollisten valvontaa, sijoittelua, koulutusta ja palvelusta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kansaneläkelaitos on velvollinen ilmoittamaan pääesikunnalle ne asevelvolliset, joille on myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaistukilain mukainen vammaistuki.