Omakuva

laihonen.eu

Autismi

Omaishoito ja omaishoidon tuki

Alla oleva teksti perustuu vuoden 2006 aikana voimassa olleeseen lakiin omaishoitajan tuesta muutoksineen. Myöhempiä muutoksia ei ole huomioitu tässä tekstissä. Koska teksti ei ole suoraan lakitekstiä sellaisenaan, sitä ei pidä lakitekstinä myöskään käyttää.

Sairasta,vammaista tai muuten alentuneesta toimintakyvystä kärsivää henkilöä hoitaa usein hänen kotonaan hänen lähiomaisensa tai muu läheinen henkilö. Tällaista hoitavaa henkilöä kutsutaan omaishoitajaksi. Vaikka onkin kyse omaisesta tai muuten läheisestä henkilöstä, annettava hoito ja huolenpito on hyvin sitovaa ja on hoitajalle työtä - joskus hyvinkin raskasta työtä. Suuri joukko omaishoitajia ei saa tästä työstään mitään palkkaa. Kuitenkin Suomen sosiaalihuoltolain (2.12.2005/938) 17§ mukaan kunnalla on velvollisuus tarjota palveluna omaishoitajalle omaishoidon tukea.

Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 määrittelee omaishoidontuesta mm. seuraavaa :

Mitä omaishoidontuki on?

Omaishoidon tuki tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan omaisen tai muun läheisen henkilön avulla annettavan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa kokonaisuutta ,joka muodostuu tarvittavista palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, hoitovapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista, ja joka määritellään hoitajan ja kunnan välisellä omaishoitosopimuksella.

Kuka voi saada omaishoidon tukea?

Jos hoidettavan henkilön toimintakyky on alentunut tai hän on sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia hoidon tai muun huolenpidon tarpeessa ja hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, joka on riittävän toimintakykyinen ja terve sekä on valmis vastaamaan hoidosta ja hoito on mahdoll30.12.2014, kunta voi antaa omaishoidon tukea ja sopia hoidosta hänen omaisensa tai läheisensä tai jonkun muun henkilön kanssa ja tarvittavin palveluin. Lisäksi edellytetään, että omaishoito on hoidettavan hyvinvoinnin ja terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä, annettava tuli hoidettavan edunmukaista ja koti hoitotarkoitukseen sopiva.

Hoitopalkkion ja tarvittavat palvelut suorittaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. Omaishoidon tukena annettava hoitopalkkio maksetaan hoitajalle.

Omaishoidon tuen antamisessa kunnan on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatteita. Kunta ei voi asettaa sellaisia ehtoja tuen saajille, jotka ovat ristiriidassa sosiaalihuoltolain ja omaishoidon tuesta annetun lain ja asetusten vastaisia ja tuen hakijoiden tasa-arvoa loukkaavia.
Lähde: Hämeenlinnan HAO, 22.05.2002, diaarinumero: 00611/01/4420

Hoitopalkkion suuruus

Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa ja palkkion suuruus märäytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa, jos omaishoitaja lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana eikä hoitajalla ei ole tältä ajalta:

1) vähäistä suurempia työtuloja;
2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan;
3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen.

Hoitopalkkio voidaan sopia edellä esitettyä alinta määrää pienemmäksi, jos

1) hoidon sitovuus on vähäistä
2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.

 

Missä hoito on järjestettävä?

Hoito ja muu huolenpito on omaishoidon tuen saamiseksi järjestettävä hoidettavan kotona ja sen on oltava terveydellisesti ja muilta olosuhteiltaan sopiva.

Sopimus, työsuhde, vakuutusturva ja oikeus eläkkeeseen

Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus on voimassa toistaiseksi ellei ole erityistä syytä tehdä sitä määräaikaisena ja sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Sopimuksessa tulee sopia:

1) hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta
2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta
3) hoitajan oikeudesta vapaaseen
4) vapaan järjestämisestä
5) sopimuksen kestosta

Jollei sopimuksessa ole toisin sovittu, kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Sopimus päättyy irtisanomisajasta riippumatta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Omaishoidon keskeytyminen tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuen hoitopalkkio keskeytyy kuukauden kuluessa. Sopimusehto, joka poikkeaa lain omaishoidon tuesta 9§:n säännöksistä omaishoitajan vahingoksi on mitätön.

Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneen hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) ja kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Hoitajan ja kunnan välisen sopimuksen liitteeksi on aina tehtävä hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tulee sisältää hoitajan antaman hoidon määrän ja sisällön lisäksi hoidettavalle tarpeellisten muiden palveluiden määrä ja sisältö sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalveluiden määrä ja sisältö. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä, miten hoidettavan hoito suunnitellaan järjestettäväksi hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana.

Omaishoitajalla on oikeus vapaaseen

Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

Ylläesitetyistä lainkohdista on erityisesti huomattava, että riippumatta omaishoidon tuen määrästä laki omaishoidon tuesta määrittelee oikeuden minimivapaaseen kalenterikuukautta kohti. Lisäksi on hyvä huomata, että laki määrittelee vähimmäisoikeuden vapaan suuruuteen ja vapaaseen on oikeus myös vaikka omaishoitaja käy säännöllisessä päivätyössä kodin ulkopuolella ja hoidettava henkilö on sen aikaa muualla hoidossa, koulussa tai opiskelemassa. Tästä on hallituksen saatesanoissa ja ministeriön ohjeissakin selvästi todettavissa oleva ristiriita. Tulkittavaksi jää mikä on lain tarkoittama "vähäinen osa vuorokaudesta".

Lähteet: Finlex-tietokanta; Laki omaishoidontuesta 2005/937 ja siihen tehdyt muutokset 950/2006

Muuta

Omaishoitajaa ja omaishoidon tukea koskien on olemassa joitakin pykäliä myös muissa laeissa, joista alla lyhyesti:

Eläketurva

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) .

Lähteet: Finlex-tietokanta; Kunnallinen eläkelaki 2003/549 ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki 2003/550, ajantasaistettuna 19.2.2004

Verotus

Tuloverolain 30.12.1992/1535 mukaan omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa. Lisäksi 127a$ mukaan kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, kunnan myöntämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea, työllistämistukea tai työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea.

Lähde: Finlex-tietokanta; Tuloverolaki 1992/1535, ajantasaistettuna 19.2.2004

Vaikutus eräisiin muihin tukiin

Vaikka omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa, sitä ei kuitenkaan lasketa tuloksi määritettäessä eräiden muiden tukien suuruutta. Tarkempia tietoja näistä kannattaa kysyä tuen antajalta.

Voidaanko hoidettavalta periä maksu hoitajalle maksettavan hoitopalkkion takia?

On olemassa lääninoikeuksien päätöksiä, joissa on todettu, että hoidettavalta ei voi periä maksua, koska kunta ei ole tehnyt hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tai koska kunta ei ole antanut muuta palvelua kuin rahana annettavan hoitopalkkion.

On kuitenkin myös olemassa lääninoikeuden päätös, jossa kunnalla on todettu olevan oikeus periä hoidetavalta maksu omaishoidon tuen antamisen takia.

Tarkempia tietoja näistä tapauksista voi hakea Finlex-tietokannasta.

Lisätietoja

Omaishoidon tukea koskevan lain ja asetuksen täytäntöön panosta ja soveltamisesta voi kysyä lisätietoja Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Liittyviä dokumentteja

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote asiakkaille (pdf)
Opas kuntien päättäjille (pdf)

Eduskunta on käsitellyt omaishoitoa ja omaishoidontukea mm. seuraavissa yhteyksissä:

  1. Omaishoitajien eläkkeen määräytyminen. Kirjallinen kysymys 124/2008 Sari Palm 29.2.2008
  2. Omaishoitajan asema vammaisen henkilökohtaisena avustajana. Kirjallinen kysymys 516/2007 Raimo Vistbacka 30.11.2007.
  3. Omaishoidontuen kehittäminen. Kirjallinen kysely 513/2007 Pauliina Viitamies 29.11.2007
  4. Omaishoitajien palkkion maksaminen. Pekka Kuosmasen suullinen kysely Eduskunnan täysistunnossa torstaina 1.2.2007 PTK 151/2006 vp asia n:o 200. Pöytäkirjan ote.
  5. Omaishoitajien oikeus vapaaseen. Kirjallinen kysymys 869/2006 Maija Perho ja Virpa Puisto 8.11.2006
  6. Omaishoitajien asema ja tuen myöntäminen. Kirjallinen kysely 583/2006 Jutta Urpilainen 29.6.2006

Lisää Eduskunnassa käsiteltyjä omaishoitoa ja omaishoidontukea koskevia asiakirjoja.

 


Uusia päivityksiä

14.3.2017: Sukuseuraluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu. Mitkä tiedot ovat muuttuneet ja miten, sen löydät päivityshistoriasta.

14.3.2017: Sukututkimusyhdistystenluettelo kotisivuosoitteineen on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Yksityishenkilöiden koti- ja sukusivuluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Kuva-albumiin on lisätty uutena Salon Perniössä sijaitsevan Kalliolaakson linnaa esittelevät kuvat

 

Aikaisemmat päivykset tästä

Kokoelma hyödyllisiä, tarpeettomia, mielenkiintoisia tai muuten vain hankittuja linkkejä eri aihepiirrettäin koottuna. Uusimpina 'Yksityishenkilöiden sukusivut', 'Kunnat ja kaupungit' sekä 'Hupia ja huumoria'-osasto - Lue lisää...

Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja kehitykseen. - Lue lisää...

Olen harrastanut sukuni tutkimista jo yli 30 vuotta. - Lue lisää...


Tietoja sivustosta | Sivukartta | Käyttöehdot ja tietosuoja | Yhteystiedot | Copyright © 2017 Mikko Laihonen 14.03.2017