Omakuva

laihonen.eu

Autismi

Autistisen henkilön asuminen

Osa autisteista kykynee itsenäiseen elämään ja omatoimiseen asumiseen. Kuitenkin ne autistit, jotka eivät täysin tai lainkaan kykene itsenäiseen elämiseen, itsestään huolehtimiseen ja omatoimiseen asumiseen, tarvitsevat tuettua asumista tarpeitaan vastaavassa muodossa. Asumispalveluiden järjestämisessä, kuten niin monessa muussakin vammaisia koskevissa asioissa, yksilön tarpeet ja vamman laatu tulee huomioida mahdollisimman hyvin unohtamatta myöskään yksilön oikeuksia.

Tässä osiossa esitetään joitakin asioita, jotka tulee huomioida tai joita pitää arvioida autistisen henkilön asumista järjestettäessä. Tässä ei oteta kantaa siihen, miten kyseiset asiat pitää huomioida, vaan tämän tarkoitus on ohjata ajatuksia arvioitaessa autistin asumisen järjestämiseksi ja yleisesti huomioitavaksi asumispalveluiden kehittämisessä.

Vaatimuksia

Vammaisen henkilön asuminen tulisi järjestää siten, että hänellä on:

  • mahdollisuus mahdollisimman itsenäiseen elämään
  • hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja rajoituksensa huomioitu
  • mahdollisuus elää mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä
  • turvallista

Henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen

Mahdollisuus itsenäiseen elämiseen

Seuraavassa on listattu asioita, joiden merkitystä mahdollisuuksiin itsenäiseen elämään tulisi tarkastella vammaisen ja erityisesti autistin kannalta.

Omat kyvyt ja taidot

Vammaisen henkilön kyvyt ja taidot pitäisi kartoittaa ennen asumisjärjestelyiden muuttamista

  • mihin kykenee
  • mikä rajoittaa (ks. alempana kohtaa "Erilaisten ominaisuuksien huomioiminen")
  • Kommunikonititaitojen huomioiminen (kyky selvittää hätätilanteet)
  • Sosiaalisten taitojen ja kykyjen huomioiminen (mahdollisuus omaan asuntoon, oma huone ja yhteiset tilat)
  • Henkilökohtaisten fyysisten ominaisuuksien huomioiminen
  • Aistiongelmaisten erityistarpeet
Ympäristö
  • miten ja millaisilla ympäristöseikoilla voidaan tukea henkilön itsenäistä asumista
  • miten ja millainen ympäristö rajoittaa itsenäistä asumista
  • asunnon tai asuntolan sijainnin merkitys
  • asunnon tai asuntolan tilojen merkitys (omat tilat vs. yhteiset tilat)
Olosuhteet
  • millaisia tukipalveluita henkilö tarvitsee
  • millaisia tukipalveluita on saatavana
    • Kunnalliset palvelut
    • Yksityiset palvelut
  • mitä laki säätää vammaisen palveluista

Kyky selvitä jokapäiväisistä askareista

Seuraavassa on listattu suoritteita, joissa onnistumista tai asioita, joiden merkitystä mahdollisuuksiin selvitä jokapäiväisistä askareista voisi tarkastella vammaisen ja erityisesti autistin kannalta. Miten henkilön suoriutumista näissä tehtävissä voisi auttaa.

Kyky hoitaa henkilökohtaista hygieniaansa
  • peseytyminen
  • hampaiden hoito
  • WC-käynnit
  • muu hygienia
Kyky hallita omaa vuorokausirytmiään:
  • herääminen
  • aamutoimista suoriutuminen
  • työhön tai kouluun lähtö
  • kotiin palaaminen
  • kotiaskareiden suorittamien
  • nukkumaan meno
Työ ja opiskelu
  • työhön tai kouluun lähteminen ja kulkeminen
  • avustajan tarve
  • työ- tai opiskeluvälineistä huolehtiminen ja hankkiminen
  • opiskelijan kotitehtävistä suoriutuminen
Liikkuminen
  • kyky tai rajoitukset itsenäiseen liikkumiseen
  • kulkuneuvojen käyttö
  • kuljetustuki
  • avustaja (esim.saattaja)
Asiointi
  • ostosten suorittaminen (valmistelu, kauppaanmeno, ostosten kerääminen, maksaminen, kotiinmeno, ostosten sijoittaminen kaappiin)
  • rahan käyttö
  • lääkärissä käynnit
  • pankissa asiointi
  • harrastustoimintaan osallistuminen
  • muu asiointi
  • avustajan tarve, kuljetuspalvelujen käyttö

Erilaisten ominaisuuksien huomioiminen

Tässä luvussa luetellaan asioita ohjaamaan ajattelua siihen, minkälaisia erityisvaatimuksia erilaiset autistiselle henkilölle tyypilliset ominaisuudet, puutteet ja ongelmat aiheuttavat autistin tukemiselle. Näiden lisäksi voi olla toki muitakin asumiseen ja elämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Kommunikointitaitojen puute

Miten kommunikointitaitojen puute vaikuttaa kykyyn selvitä jokapäiväisistä askareista:

  • puheen puuttuminen ( kommunikoinnin haasteet)
  • viittomamerkkien käyttö (osaaminen ja itsensä ymmärretyksi saaminen)
  • teknisten kommunikointiapuvälineiden käyttö (hyvät ja huonot puolet)
  • hätätilanteista selviytyminen (avun pyytäminen, ongelman esittäminen)
Sosiaalisten taitojen puutteen tuomat rajoitukset

Miten sosiaalisten taitojen puute vaikuttaa kykyyn selvitä jokapäiväisistä askareista:

  • Kyvyttömyys tulla toisten ihmisten kanssa toimeen
  • Mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi
Henkilökohtaisten fyysisten ominaisuuksien tuomat rajoitukset

Miten fyysiset rajoitukset vaikuttavat kykyyn selvitä jokapäiväisistä askareista:

  • Liikkumisen esteet (esteetön liikkuminen)
  • Käsien motoriikan puutteet ja niiden tuomat ongelmat (Liikkumisen apuvälineet)
Aistiongelmaiset

Miten aistiongelmat vaikuttavat kykyyn selvitä jokapäiväisistä askareista:

  • Näkövammaisen ongelmat ja erityistarpeet
  • Kuulovammaisen ongelmat ja erityistarpeet
  • Alentunut tuntoaistin herkkyys (korkea kipukynnys - esim. palo- tai paleltumavamman saamisen riski kohoaa)
  • Aistiyliherkkyyden tuomat ongelmat ja erityistarpeet
    • Näköaistin yliherkkyys (esim. ärsyyntyy tietynlaisista valoista tai mieltyy esim. katselemaan televisiota hyvin läheltä lähes nenä kiinni lasissa)
    • Kuuloaistin yliherkkyys (esim. ärsyyntyy tietynlaisista äänistä tai mieltyy tietynlaisiin ääniin ja pyrkii toistamaan jotakin asiaa saadakseen aikaiseksi lisää samanlaista ääntä)
    • Tuntoaistin yliherkkyys (ei siedä koskettelua)
  • Moniaistiongelmaiset (kuulo-, näkö- tai tuntoaistiongelmien eri yhdistelmät)

Asumisvalmennus

Autistin tai muulla lailla vajaakuntoista henkilöä voidaan myös valmentaa itsenäiseen asumiseen. Tämä voidaan järjestää esim. kunnan sosiaalitoimen toimesta tai avustuksella kunnan ylläpitämissä palvelutaloissa.

Asumisvalmennuksen tarkoitus on harjaannuttaa valmennettavaa erilaisten tavanomaisten päivittäisten asioiden tekemiseen ja hoitamiseen. Valmennus on pitkäjännitteistä toimintaa ja sen muoto ja kesto vaihtelee valmennettavan oppimiskyvyn mukaan. Asumisvalmennus on myös oiva tilaisuus arvioida valmennettavan kykyä ja mahdollisuuksia erilaisiin asumismuotoihin.

Kodinomainen asuminen

Miten toteuttaa mahdollisimman kodinomainen asuminen huomioiden yllä esitetyt seikat, jotka vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin itsenäiseen elämiseen ja jokapäiväisistä askareista selviytymiseen.

Miten nuo seikat tulisi huomioida

  • Tilojen suunnittelussa ja järjestelyissäat
  • Varustelussa
  • Yksityisyyden toteuttamisessa
  • Palveluiden järjestämisessä

Turvallisuus

Mitä tulisi huomioida turvallisen asumisen toteuttamiseksi

  • Liikkumisen kannalta (esteet ja niiden poistaminen tai tarvittaessa lisääminen)
  • Laiteturvallisuus (esim. turvahellat, lämpötilavalvonta ja – rajoittimet)
  • Tulipalon varalta
  • Sairaskohtauksen varalta
  • Muun hätätilan ja avuntarpeen varalta

Asumispalveluista yleisesti

Asumispalveluista ja niiden järjestämisestä on internetissä riittävästi aineistoa saatavilla, joten annan tässä vain pari hyvää linkkiä, joista lukija voi käydä hakemassa lisätietoa:


Uusia päivityksiä

14.3.2017: Sukuseuraluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu. Mitkä tiedot ovat muuttuneet ja miten, sen löydät päivityshistoriasta.

14.3.2017: Sukututkimusyhdistystenluettelo kotisivuosoitteineen on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Yksityishenkilöiden koti- ja sukusivuluettelo on kokonaan tarkistettu ja korjattu.

14.3.2017: Kuva-albumiin on lisätty uutena Salon Perniössä sijaitsevan Kalliolaakson linnaa esittelevät kuvat

 

Aikaisemmat päivykset tästä

Kokoelma hyödyllisiä, tarpeettomia, mielenkiintoisia tai muuten vain hankittuja linkkejä eri aihepiirrettäin koottuna. Uusimpina 'Yksityishenkilöiden sukusivut', 'Kunnat ja kaupungit' sekä 'Hupia ja huumoria'-osasto - Lue lisää...

Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja kehitykseen. - Lue lisää...

Olen harrastanut sukuni tutkimista jo yli 30 vuotta. - Lue lisää...


Tietoja sivustosta | Sivukartta | Käyttöehdot ja tietosuoja | Yhteystiedot | Copyright © 2017 Mikko Laihonen 14.03.2017